Cup, Sampo ja tuomarit 16.12.2011

Joulu on jo melkein täällä!

HERRANJUMALA MITÄ TIELTÄ TULEE? Kyseli Mertaranta viime keväänä kun näki kiekkoilijoiden kevätjuhlassa Granlundin yrittämässä pikku kikkaa. Tällä kertaa tieltä tulee kauden toinen (!) kirjoitus. Hävettävän vähän on allekirjoittanut ehtiä purkamaan ajatuksiaan kuluneesta syksystä ja peleistä nimikkopalstalleen. Yleensä kirjoittajat vetoavat tässä vaiheessa kiireisiin ja ajanpuutteeseen, mutta yhtä hyvinhän on mahdollista, että auki kirjoitettavia ajatuksia on ollut niin vähän, että enempi kirjoittelu olisi ollut virtuaalimusteen tuhlaamista. Tämän asian puolesta todistaa sekin, että eräiden harjoitusten jälkeen nähtiin Muurlen pelaaja kirjoittamassa harjoitusten jälkeen kertyneitä ajatuksia paperille. Toimenpide kesti noin 15 minuuttia, jonka aikana pelaaja istui salin nurkassa kynä kädessä, valkoinen paperi edessään kulmakarvan värähtämättä; kynästä puhumattakaan. Allekirjoittanut voisi tehdä aikaisen uuden vuoden lupauksen ja alkaa kirjoittaa tiheämpään tahtiin asiasta ja asian vierestä. Tällä kertaa emme pureudu Muurlen pelattuihin peleihin. Niihin palaan jo ensi viikolla aivan omassa kirjoituksessa. Tänään käsiteltäviä aiheita ovat Suomen Cup, Edustusoikeus ja ah aina niin ajanhermolla oleva tuomarityöskentely.

Suomen Cup tuo himoittu pokaali

Suomen Cupin huipennus lienee lähellä. En ole asiaa mistään tarkistanut enkä edes viitsi näin tehdä, mutta tilanne lienee sellainen, että toinen finalisti on selvillä ja toista vielä haetaan. Tämä kertonee miten paljon Rudolph joulukiireiden ohessa kyseistä tapahtumaa arvostaa. Toinen Cupin arvostuksesta ja pelisysteemistä kertova asia lienee se, että Etta jätti puolet kuusikkomiehistään joko penkille tai kokonaan kotiin kun joukkue matkusti Tampereelle pelaamaan ensimmäistä VÄLIERÄÄ. Aiempina vuosina on paheksuttu erittäin paljon joukkueita, jotka ovat lähteneet varamiehisinä pelaamaan esimerkiksi Perungan Poikia vastaan, kun tappio on ollut etukäteen jo lähes varma, vaikka paras kuusikko olisi matkaan lähtenytkin. Arvostelua ovat saaneet myös ne joukkueet, jotka ovat liigakarsinnassa sarjapaikan varmistumisen jälkeen peluuttaneet vaihtopenkillä koko kauden olleita miehiään. Tällä kertaa ei paheksuvia ääniä liiemmälti kuulunut ja varmasti kaikki muutkin joukkueet olisivat Ettan sijaan tehneet samalla tavalla. Etta on nimittäin euro- ja liigapelien osalta melkoisessa otteluruuhkassa ja päätti siis säästää miehiään ottelussa jolla ei joukkueen kannalta ollut juurikaan merkitystä! Kyseessä siis ensimmäinen välieräottelu pääsystä Suomen Cupin finaaliin…

Cupin kaksiosaisessa ottelusysteemissä on se hieno idea, että ensimmäisen ottelun voitolla ei ole käytännössä mitään merkitystä, vaikka ottelun voittaisi pystyyn lukemin 3-0. Jos seuraavan ottelun voittaa puolestaan toinen joukkue vain lukemin 3-2, niin tämän jälkeen pelataan lisäerä, jonka voittaja etenee finaaliin. Ettan paineettomasti pelannut varamiehistö hävisi muuten tuon ottelun ”ainoastaan” 3-2 ja viidennen erän lukemin 15-13. Kahdesta erävoitosta ei ole edes sitä marginaalista etua, jonka ottelun voitosta saa, joten hukkaan meni sekin taistelu.

Kolmas esimerkki, joka kertoo Cupin arvostuksesta, on se että kyseisessä kilpailussa ei ole pakko noudattaa asetettuja sääntöjä ja sarjamääräyksiä. Viittaan tässä tietenkin Pielaveden Sammon sähläykseen Salgadon lisenssin kanssa. Nythän kävi niin, että kun Sampo koetti hoitaa paperiasioita kuntoon europelejä varten, selvisi että Salgadon osalta tarvittavia toimenpiteitä ei ollut tehty tämän kauden osalta. (Jonkun lajipäällikön haastattelun rivien välistä olin ymmärtävinäni, että paperit eivät olisi olleet kunnossa edelliselläkään kaudella, mutta sitä ei kukaan huomannut.) Liigassa tehtiin sääntöjen mukainen päätös ja Sammon sarjapisteet nollattiin. Suomen Cupin osalta ottelutuloksia ei lähdetty muuttamaan useammankin epäuskottavan syyn perusteella. Sampo tuli mukaan vasta puolivälierävaiheessa ja mikäli Sampo olisi diskattu myös Suomen cupista, niin ainoa muutos olisi ollut, että Hurrikaani olisi pelannut Lakkapäätä vastaan kaksiosaisessa välierässä ja Sampo olisi joutunut kääntymään matkalta kotiin. Ilmeisesti tieto pisteiden menetyksestä tuli Cupin ottelumatkalla. Oikea syy miksi Sammon annettiin jatkaa Cupissa, lieneekin se että ketään päättäjistä ei jaksanut kiinnostaa byrokratian pyörittäminen ja otteluohjelmaan kajoaminen, koska kyseessä oli vain Cupin ottelu. Lisää esimerkkejä cupin arvostuksen vähäisyyteen voisi kirjoittaa lisääkin, mutta lienee aika jo mennä asioissa eteenpäin.

Tapaus Sampo

Sarja on tähän mennessä ollut erittäin tasainen ja mielenkiintoinen. Ainoastaan Tiikerit on vielä toistaiseksi ollut hätää kärsimässä lähes kaikkia muita joukkueita vastaan, mutta tämäkin tilanne tullee valmentajavaihdoksen jälkeen muuttumaan. Lisävärinää aiheutui, kun Sammon uudelle general managerille sattui lapsus pelioikeuksien maksussa ja sitten aivan vahingossa tämä lapsus vielä huomattiin, kun kansainvälisiä pelilupa-asioita setvittiin. Todellisesta vahinkohavainnosta on kyse, sillä Salgado palloili jo koko edelliskauden ilman pelioikeutta ja näin jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut todella maukasta nähdä miten liigahallitus olisi levitellyt käsiä jos Sampo olisi viime vuonna voittanut mestaruuden tai jonkin mitalin. Mestaruusliigaa hallinnoivasta elimestä eräs henkilö vieritti suurimman syyn Sammon niskoille ja perusteluna käytettiin resurssipulaa vahtia onko kaikkien pelaajien lisenssit kunnossa ja toisaalta vedottiin siihen, että Sampo on niin kokenut organisaatio ulkomaalaisten pelaajien maahantuonnissa, että heidän olisi pitänyt asia tietää. Molemmat perustelut ontuvat kuin Eriksson Tapio Rautavaaran kappaleessa.

Järjestö, organisaatio tai Nivalan kristillisen opiston kudontaseura voi olla vaikka kuinka kokenut, mutta jos sinne otetaan uusi henkilö hoitamaan asioita ja vielä niin, että kokeneemmat tekijät eivät paljoa avusta asioiden hoidossa, niin eipä enää ole itsestään selvää, että hommat menevät kuin elokuvissa. Ainakin jos itselle lyötäisiin Nivalassa avaimet kouraan ja todettaisiin, että pyöritäpäs poika pari vuotta puikkosavottaa, niin voin myöntää, että sormi siinä ensimmäisenä suuhun menisi, puikkojen lisäksi. Järjestö on tasan niin rutinoitunut tekemään tiettyjä asioita kuin on asiat tekevä henkilö ja kuten tiedämme Sammon osalta, ei tuo henkilö ollut pitkään hommia ehtinyt tehdä.

Muistan elävästi kun itse aikanani esitin ennen jokaista ottelua tuomareille maksetut kuitit kaikista lisensseistä ja jos varsinkin alkukaudesta joltain pelaajalta maksukuitti puuttui, niin katsomossahan istui kyseinen henkilö sen pelin ajan ja muut pelasivat. Nykyään tuomarit eivät tee kyseistä tarkistusta, vaan vastuu on siirretty joukkueille itselleen resurssipulan takia, kuten kuulimme tapaus Sammon tiimoilta. Asiasta todettiin jotakuinkin, että liiga ei voi juosta jokaisen pelaajan perässä varmistamassa, että peliluvat ovat kunnossa… Eli samalla logiikalla Suomen valtio voisi säästää pitkän pennin lakkauttamalla kaikki verotoimistot ja luotettaisiin siihen, että kyllä ne kansalaiset itse hoitavat maksunsa säntillisesti. Jos jokin instanssi perii maksua, joka oikeuttaa peliluvan saamiseen, internetyhteyteen tai kuittaa vuoden verot maksetuiksi, niin kyllä tuolla instanssilla täytyy olla valvontavelvoite, että asiat hoidetaan ja ilmoitusvelvollisuus jos asiat ovat kunnossa tai eivät ole.

Kokonaan toinen juttu onkin, jos Sampo on saanut kuittauksen, että asiat ovat kunnossa, mutta ei mennä sen asian mutkiin enempää. Todetaan vain, että Sammon osalta pelien kääntyminen pisteettömiksi pyhiksi oli ehkä sääntöjen mukainen ratkaisu, mutta silti epäoikeudenmukainen.

Tuomarit

Tuomareista riittää aina keskusteltavaa. Tällä kaudella olemme saaneet nähdä rajatuomareilta täydellisiä suorituksia ja vastaavasti lähes täydellisiä epäonnistumisia. Samansuuntainen ilmiö on myös pää- ja verkkotuomareiden osalta ollut havaittavissa. Jotkut ovat pitäneet linjansa hyvin, kun taas toisilta tuomareilta on jäänyt näkemättä muun muassa saman pelaajan peräkkäin tekemät kosketukset. Kyse ei siis ole ollut perinteisestä kaksoiskosketuksesta, vaan enemmänkin Lasse Aakulamaisesta kahdesta peräkkäisestä lentopallosuorituksesta. Jotkut verkkotuomarit ovat tuntuneet viheltävän vanhalla verkkosäännöllä ja parilla verkkotuomarilla on jopa ollut täysin päinvastainen näkemys saman tilanteen tulkinnasta. Päätuomareiden osalta pallon käsittelylinja on toisinaan vaihdellut ottelun sisällä todella paljon.

On täysin luonnollista, että pientä varianssia tuomareiden näkemyksissä on, koska jokaisella on oma tapansa tulkita asioita ja jokaisen tuomarin henkilökohtaiset ominaisuudetkin vaikuttavat tuomarointiin. Kenneth Aro tuomitsee otteluita haukan perspektiivistä riippumatta siitä onko hän verkkotuomarina vai päätuomarina, kun Kolehmaisen Sari puolestaan tuomitsee ottelut enemmän maanläheisestä perspektiivistä vaikka olisi päätuomarinakin.

Ongelma on se, että tuomarityöskentelyn varianssi on korkeimmalla sarjaportaalla aivan liian suuri. Vähemmän rutinoitunut joukkue saattaa kadottaa hetkessä otteensa peliin, kun tuomari nykäisee vaaleanpunaisen jäniksen takataskustaan kesken pelin ja toteaa, että tämä tässä on porkkana ja se sanoo, että hävisitte äsken pelatun pallon. Eikä asiaa sen enempää selittele. Suuret tulkintaerot vaikuttavat suoraan nuorten pelaajien kehitykseen. Muistan erään 1-sarjan pelin, jossa vastustajan passarin annettiin läpi ottelun passata liian pitkällä kosketuksella ja asiaa kysyttyäni sain vastaukseksi, että kun en alkanut viheltää niitä ottelun alussa, niin en voi niitä nytkään viheltää. Pisteet tuomarille siitä, että hän piti valitun linjansa tämän passarin kohdalla, mutta linja ei ollut vastaava meidän kokeneemmalle passarille, jolta vihellettiin hänen tekemät kaksoisvirheet pois, jotka olivat toki oikeita tulkintoja, mutta eivät linjassa toisen puolen passarin toimien kanssa. Esimerkkejä voisi jokainen lentopalloa pelannut kertoa vaikka kuinka monta, mutta se ei liene tarpeen. Sen sijaan tarpeen lienee ilmaista huoli siitä, että tuomareiden taso yleisesti on ollut laskemaan päin jo usean vuoden ajan. Tämä ei tietenkään ole tuomareina toimivien ihmisten vika, sillä he tekevät kyllä parhaansa nykyisillä resursseilla. Sen sijaan syytä on kysyä onko tuomaritoimintaan panostettu liigan ja lentopalloliiton puolelta viime aikoina tarpeeksi?

Tällä kertaa ajatukset olivat enemmän asian (lentopallon ja pelien) vierestä, mutta jo ensi viikolla ollaan itse teemassa.